Sertifioitu siemenperuna

Mistä löydän suomalaista sertifioitua siemenperunaa?

Sertifioitua siemenperunaa on helppo löytää. Sitä on myytävänä useimmissa puutarhamyymälöissä, rautakauppojen puutarhaosastoilla sekä puutarhoilla kaikkialla Suomessa. Perunat saapuvat kauppoihin yleensä maaliskuun ja huhtikuun aikana. Kysy myyjältä, jos niitä ei ala näkyä.

Siemenperunat myydään verkkopusseissa. Perunamaita on pieniä ja suuria, joten siemenperunaakin pakataan useamman kokoisiin pusseihin. Pakkaukset ovat kooltaan 1 kg, 2.5 kg, 5 kg ja 10 kg.

Vastauksena usein kysyttyyn kysymykseen: Jos siemenperunoita jää yli, voi loput perunat syödä.

Siemenperunaa myyvät muiden muassa nämä kauppaketjut:

Mitä on sertifioitu siemenperuna?

Sertifioitu siemenperuna on sanalla sanoen tervettä siemenperunaa. Se on virallisesti tarkastettua, kasvitaudeista vapaata perunaa. Sertifioitu siemenperuna antaa hyvän sadon ja kauniita perunoita – ja hyvistä perunoista tulee hyvä mieli.

No mutta mitä se oikeasti on? Katsotaanpas.

Peruna on arka kasvitaudeille

Peruna on, kuten kaikki kasvit ja me ihmisetkin, arka taudeille. Perunan kasvitauteja tunnetaan muutamia kymmeniä. Niitä aiheuttavat niin bakteerit, virukset kuin sienetkin. Taudit tarttuvat tuulten mukana (etenkin sienitautien itiöt), kirvojen imukärsissä (etenkin virukset) sekä maassa asuvien mikrobien (bakteerit, sienet ja virukset) tartuttamana. Taudeista tunnetuimpia ovat kaikkialla maailmassa esiintyvät perunarupi ja perunarutto, sekä vaikkapa suomalaisen perunan arkkivihollinen maltokaarivirus. Taudit pilaavat perunan laatua monilla tavoin.

Myös siemenperuna levittää usein kasvitauteja. Mitä useampana vuonna perunan sato istutetaan uudelleen maahan siemenperunaksi, sitä enemmän uuteen satoon kertyy vuosi vuodelta tauteja. Pahimmillaan sato voi jäädä kokonaan saamatta tai se voi pilaantua nopeasti. Lievemmillään sato heikkenee ja perunat esimerkiksi kasvavat muhkuraisiksi, niiden sisään muodostuu erilaisia ruskeita kuolioita tai perunan pintaan kertyy rakkuloita ja laikkuja. Eri taudit aiheuttavat erilaisia oireita.

Miten perunan tauteja torjutaan?

Perunan kasvitauteja torjutaan ennen kaikkea tuottamalla kaikista lajikkeista joka vuosi uutta, täysin tervettä siemenperunaa. Meillä Kantaperunalla tämä puhdas alku tuotetaan laboratorio-olosuhteissa terveen perunakasvin lehtihangoista löytyvistä kasvupisteistä sekä kausihuoneellamme Kajaanissa. Kajaanilaiset terveet perunat tuodaan siemenperunaa tuottaville maatiloille Tyrnävälle, jossa niitä lisäysviljellään muutaman vuoden ajan. Juju on siinä, että uutta tervettä (ja kallista, by the way) perunaa pitää tuottaa niin paljon, että sitä ei tarvitse lisäysviljellä taivasalla kovin montaa vuotta. Mitä leveämpi alku, sitä lyhyempi sukupolvien ketju ja sitä vähemmän tauteja.

No, koska meillä on se leveä alku ja perunan määrä kuitenkin moninkertaistuu joka vuosi, saamme muutamassa vuodessa kokoon lopulta miljoonia kiloja hyvälaatuista, tervettä siemenperunaa. Osa perunoista toimitetaan ruokaperunatiloille tuhannen kilon suursäkeissä, ja osan pakkaamme järkevämmän kokoisiin pakkauksiin kotitalouksien käyttöön. Itse asiassa aika suuri osa toimitetaan myös ulkomaille, eniten Ruotsiin ja Venäjälle sekä Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan. Mutta todella suuri osa myös puutarhamyymälöihin eri puolille Suomea.

Terveen siemenperunan ohella toinen olennainen keino parantaa perunoiden terveyttä ja laatua on perunamaan paikan vaihtaminen. Ammattiviljelyssä se tarkoittaa sitä, että perunapeltoon kylvetään välillä perunoiden sijaan vaikkapa viljaa tai nurmikasveja. Tällöin perunan taudinaiheuttajat menettävät isäntänsä, ja niiden määrä maassa vähenee. Sama pätee myös kotitalouksien perunamaihin. Jos perunamaan paikkaa tai vaikkapa kasvatuslaatikon multaa pystyy kohtuudella vaihtelemaan, se kannattaa oikeasti tehdä muutaman vuoden välein.

No entäs se sertifiointi?

Siemenperunan sertifointi on virallista puuhaa. Suomessa siemenperunoiden terveyttä valvoo Ruokavirasto, joka on Maa- ja metsätalousministeriön alainen viranomainen. Ruokaviraston tarkastajien työtä ja tarkastuskriteerejä puolestaan ohjaa EU:n siementen tuotannosta määräävä direktiivi sekä paikallinen suomalainen siemenlainsäädäntö. Tarkastusprosessi kattaa koko kalenterivuoden ja kaikki perunantuotannon työvaiheet.

Tarkastusprosessi alkaa itse asiassa jo ennen kuin siemenperunaa edes aletaan viljellä. Nimittäin jotta pellolla voidaan kasvattaa sertifioitavaksi tarkoitettua perunaa, on pelto ensin hyväksytettävä Ruokavirastolla. Tätä varten viraston asettama tarkastaja kerää pellosta maanäytteen. Näyte toimitetaan Jokioisiin Ruokaviraston laboratorioon, jossa varmistutaan siitä, ettei maassa esiinny vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokiteltuja peruna-ankeroisia. Ankeroiset ovat monissa maissa hyvin yleisiä, mutta suomalaisessa siemenperunatuotannossa niitä ei ole toistaiseksi koskaan esiintynyt. Hyvä me!

Kun luvat ovat kunnossa, istutetaan peltoon jo aiemmin terveiksi todetut siemenperunat. Oikeastaan nämä siemenperunat ovat ikään kuin siemenperunoiden siemenperunoita – kutsumme niitä kantasiemeniksi.

Kun pelto kesällä täyttyy perunakasveista, saapuvat Ruokaviraston tarkastajat tekemään niin sanotut viljelystarkastukset. Tarkastajat käyvät läpi jokaikisen siemenperunaviljelmän. Niitä on meillä viljelyssä joka vuosi pitkästi toista sataa, joten työtä riittää ja kilometrejä kertyy. Tarkastajat kirjaavat pellolla tekemänsä havainnot pöytäkirjoihin ja joko hylkäävät viljelmän tai hyväksyvät sen jatkoon. Hylätyt perunat muuttuvat tavallisiksi ruokaperunoiksi, ja ne toimitetaan syksyllä perunapakkaamoille tai kuorimoille jatkokäsittelyyn.

Kesän tarkastuksista jatkoon päässeet perunat nostetaan syksyn tullen varastoihin. Varastosta tarkastajat keräävät ensin syksyllä perunanäytteet tumman ja vaalean rengasmädän sekä Y-viruksen varalta. Rengasmätätestit tehdään Helsingissä Viikissä. Y-virus testataan jo mainitussa Jokioisten laboratoriossa. Rengasmätä on ankeroisten tavoin luokiteltu vaaralliseksi kasvintuhoojaksi. Se oli vielä 1970-luvulla Suomessa hyvin tavanomainen perunan mädättäjä, mutta viime vuosikymmeninä se on saatu kitkettyä maastamme lähes olemattomiin. Se on ammattimaisen siemenperunatuotannon ansiota. Perunan Y-virus on tavanomaisempi, mutta samalla onneksi paljon lievempi kasvitauti.

Läpäistyään syksyn tarkastukset perunat etenevät keväällä viimeiseen tarkastusvaiheeseen eli niin sanottuun mukulatarkastukseen. Tätäkin tarkastusta varten tarkastajat keräävät siemenperunavarastoista satoja perunanäytteitä. Niiden perusteella varmistutaan vielä siitä, että perunoiden ulkoinen laatu on riittävän hyvää, eikä niissä esiinny silmin havaittavia kasvitauteja. Tässä vaiheessa päähuomio on mekaanisissa vioituksissa, perunaruvessa, kuorirokossa, maltokaariviruksen oireissa sekä erilaisissa kuiva- ja märkämädissä. Mukulatarkastuksista valtaosa tehdään päätuotantoalueen lähellä Oulussa, jossa Ruokavirastolla on tähän tarkoitukseen ja suurten näytemäärien käsittelyyn hyvin soveltuvat tilat. Osa tarkastuksista voidaan tehdä myös suoraan siemenperunapakkaamolla.

Kun kaikki tarkastusvaiheet on käyty läpi ja tulokset ovat hyväksytysti kirjoissa ja kansissa, voidaan perunat sertifoida. Käytännössä se tarkoittaa sertifikaattien eli vakuustodistusten tulostamista ja kiinnittämistä suljettuihin siemenperunapakkauksiin. Suursäkit suljetaan tässä vaiheessa erityisellä Ruokaviraston sinetillä todisteeksi siitä, että perunoihin ei ole sertifioinnin jälkeen kajottu. Pienemmissä pakkauksissa saman asian ajaa säkkien sulkeminen ompelemalla. Sertifioinnin jälkeen perunat ovatkin sitten lähtövalmiita, ja ne nostellaan trukilla rekkojen kyytiin ja sitä kautta uusille perunamaille.

Voiko tavallista ruokaperunaa käyttää siemenperunana?

Kyllä sitä voi. Ruokakaupasta ostettu tavallinen peruna alkaa keväällä kasvattaa ituja, kun sen antaa olla lämpimässä jonkin aikaa, ja maahan istutettuna se kasvattaa iduista kasvin ja kasvi kasvattaa alleen uusia perunoita siinä missä sertifioitu siemenperunakin. Mutta. Kyllä tässä on yksi iso mutta, sillä muutenhan ei sertifioitua siemenperunaa – eikä sen puoleen tätä nettisivuakaan – olisi olemassa:

Ruokaperunat ovat vanhempia ja raihnaisempia kuin tuoreet sertitifioidut siemenperunat. Ne kantavat perunamaahan tauteja. Vaikka suomalainen ruokaperuna on kansainvälisestikin ajateltuna hyvin tervettä, on kotimaisessakin ruokaperunassa varsinkin yksi ikävä puoli. Se on nimeltään perunan maltokaarivirus. Se on tauti, joka aiheuttaa perunoiden pintaan ja sisäosiin eli maltoon ruskeita kaaria ja rinkuloita. Taudin aiheuttaa virus, joka säilyy maassa poikkeuksellisen pitkään, ainakin kymmeniä vuosia.

Maltokaariviruksen tekee salakavalaksi se, että monet lajikkeet ovat varsin kestäviä sen oireille, mutta kantavat silti virusta mukanaan ja tartuttavat sitä hyvin herkästi. Tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisesta ruokaperunasta kantaa oireetonta maltokaarivirustartuntaa. Sertifioidussa siemenessä sitä ei sen sijaan esiinny. Siksi sertifioitu siemenperuna on turvallinen valinta, jos ja kun haluat pitää perunamaasi puhtaana.

Toki virallisesti tarkastettu siemenperuna on terveempää myös muiden tautien suhteen. Esimerkiksi perunaseitti, kuorirokko ja erilaiset mädättäjät ovat ruokaperunassa melko yleisiä. Siksi suosittelemme perustamaan perunamaan aina sertifioidulla siemenperunalla.

Kannattaa siis ostaa ja istuttaa vain sertifioitua siemenperunaa?

Näin se on. Varsinkin jos meiltä kysyy, mutta on se näin. Onhan se vähän kalliimpaa, mutta vastineeksi saa korkeamman sadon ja kauniimmat perunat, ja sen myötä paremman mielen. Ja eikös omia perunoita nykymaailmassa kasvateta lopulta eniten juuri siksi, koska niistä tulee niin hyvä mieli?